Tässäkö tekoälybuumin varma voittaja?
Caterpillar kertoi tehneensä 2025 viimeisellä neljänneksellä ennätysmyynnin, yli 19 miljardia dollaria, koska datakeskusten kiivas rakentaminen nostaa kaivinkoneiden ja kauhakuormaajien kysyntää. Osakekurssi on liki kaksinkertaistunut vuodessa, vaikka Trumpin kauppasota nostaa tuotantokustannuksia ja laskee kannattavuutta.
Caterpillarin AI-buusti on hyvä esimerkki siitä, millaisia heijastuksia tapahtuu isojen ilmiöiden vieressä, joihin kaikkien katseet ovat kiinnittyneet.
Maansiirtokoneista puuttuu toki tekoäly-yritysten maaginen hohde, mutta ’tylsät’ businekset ovat monesti ’seksikkäitä’ vakaampia.
McKinsey arvioi viime keväänä, että investoinnit tekoälyinfraan kuten sirut, datakeskukset ja sähköntuotanto, ovat seuraavana viitenä vuonna 5,2 biljoonaa (=tuhat miljardia) dollaria. Loppuvuodesta se totesi arvion liian varovaiseksi.
Datakeskuksia rakennetaan paljon. Niin paljon, että on epävarmaa, tuleeko kaikista kannattavia vai syntyykö ylitarjontaa, kuten tapahtui kuituverkoissa internetin alkuhuumassa. Teknologian nopean kehityksen, esim tehokkaampien sirujen, vuoksi nyt rakennettavat keskukset saattavat myös olla kohta vanhentuneita.
Se on kuitenkin varmaa, että tuleepa keskuksesta kannattava tai ei, sen rakentamiseen tarvitaan paljon työvoimaa, koneita, rakennusmateriaaleja ja -teknologiaa.
Lisäksi tarvitaan valtavat määrät sähköä. Alkuun keskukset hakeutuivat sähkönsiirtolinjojen äärelle, mutta sähköinfran kapasiteetti on noussut pullonkaulaksi. Saatavilla olevan sähkön niukkuus on johtanut siihen, tonttimaan kysyntä nousee uusilla syrjäisillä alueilla, joissa riittää tilaa, tuulta ja aurinkoa, esim Texasissa tai New Mexicossa.
Idea on rakentaa keskus paikkaan, johon voi rakentaa myös omaa sähköntuotantoa. Näin Trumpin panostukset tekoälyinfraan edistävät myös hänen hyljeksimäänsä aurinko- ja tuulienergiaa.
Suotuisia sääolosuhteita vaativien energiamuotojen rinnalla voi veikata kysyntää myös polttokenno- ja pienydinvoimaloille. Esimerkiksi polttokennoyritys Bloom Energyn osakekurssi on jo nelinkertaistunut vuodessa.
Nämä tuotantomuodot eivät vaadi niin paljon tilaa kuin aurinko- ja tuulienergia, mikä voi kääntää tontin etsijöiden katseet taas lähemmäs suuria kaupunkeja. Jäävätkö silloin syrjäisille aavikoille rakennetut kannattamattomat datakeskukset tyhjilleen, vai keksitäänkö niille muuta käyttöä?
Padel-kenttiä niihin ei ainakaan tule, koska niitäkin rakennettiin alkuinnostuksessa liikaa.
Kaikissa buumeissa jotkut voittavat ja toiset häviävät rahaa. Häviäjien alaskirjausten jäljiltä saattaa kuitenkin jäädä infraa, joka osoittautuu myöhemmin hyödylliseksi muille, kuten on käynyt vuosituhannen vaihteessa liian suurella volyymilla rakennetuille kuituyhteyksille.
Täytyy vaan toivoa, että biljoonien datakeskusinvestointeja ei rahoiteta ’innovatiivisilla instrumenteilla’, joista leviäisi korttitalon kaatuessa maailmantalouteen samanlainen shokki kuin 2008 subprime -lainoista.
(2/2026)