Hyvä tavoite on huono strategia.

Kun kysyy johtajalta hänen yrityksensä strategiaa, saa usein vastaukseksi tavoitteen.

Markkinajohtajuus pohjoismaissa. Kannattava kasvu. Asiakkaiden menestys palveluidemme avulla. Edelläkävijyys tekoälyn hyödyntämisessä.

Jokainen noista on hyvä tavoite, mutta mikään ei ole strategia. Ne kertovat, mitä johto haluaisi saavuttaa, mutta eivät miksi tai miten.

Haitallista tavoitteen luulemisessa strategiaksi on se, että se hämää ajattelemaan, että homma on hanskassa, tärkein haaste tunnistettu ja keinot selvillä sen voittamiseksi.

Väärinkäsitystä edesauttaa template-tyyppinen strategiatyö, jollaisessa olen itsekin ollut mukana: ylin johto jakaa liiketoimintajohtajille lomakkeen, johon täytetään lyhyet vastaukset valmiiden otsikoiden alle – visio, missio, must win battles, strategiset tavoitteet, toimenpiteet, KPI:t.

Kysymykset ovat toki oleellisia, mutta lomakkeeksi koottuna ne ohjaavat aloittamaan strategian miettimisen johdon toiveista, eikä siitä mikä on yrityksen tilanne kilpailukentässä, mikä rajoittaa menestystä ja mistä löytyvät mahdollisuudet haasteiden voittamiseen tai kiertämiseen.

Jos tavoite ei ole strategia, mikä sitten on? Millaiset kysymykset vievät ajatukset oikean polun päähän? En ota kantaa siihen, mikä on se yksi oikea strategian määritelmä, mutta jaan muutaman ajatuksen, jotka olen kokenut hyödylliseksi.

”Strategian perusidea on käyttää omia vahvuuksiaan muiden heikkouksia vastaan tai parhaiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen”, kirjoittaa UCLAn emeritusprofessori Richard Rumelt kirjassaan ’Good strategy, bad strategy’.

Lontoon King’s Collegen Sir Lawrence Freedman puolestaan sanoo: ”Strategia on taito saada tilanteesta irti enemmän kuin lähtökohdat ja vallitseva voimatasapaino antavat olettaa. Strategia on voiman luomisen taidetta.”

Carl Von Clausewitzin klassinen määritelmä on: ”Strategia on taito valita oikeat taistelut. Strategia määrittää paikan, ajan ja voimat, joilla taistellaan.”

Kukaan heistä ei puhu strategiasta tavoitteina, vaan omien mahdollisuuksien tunnistamisesta ja käyttämisestä tilanteen muuttamiseen omaksi edukseen. Se on ajattelutehtävänä paljon tavoitteiden asettamista vaativampi, kaavamaiset lomakepohjat eivät siinä välttämättä auta.

Hyödyllisempi ajattelun kirittäjä voisi olla Richard Rumeltin jäsennys, jota hän kutsuu nimellä ’The kernel of good strategy’, hyvän strategian ydin:

👉 1. DIAGNOOSI, joka kuvaa haasteen luonteen. Hyvä diagnoosi pelkistää monimutkaisen tilanteen ratkaistavissa olevaksi ongelmaksi tunnistamalla tietyt asiat muita kriittisemmiksi.

👉 2. JOHTOAJATUS, kokonaisvaltainen lähestymistapa diagnoosissa tunnistettujen esteiden voittamiseksi ja haasteen ratkaisemiseksi.

👉 3. TOISIAAN TUKEVAT TOIMENPITEET, joilla johtoajatusta toteutetaan koordinoidusti liiketoiminnan eri alueilla.

Oikea hetki tarkentaa tavoitteita on sen jälkeen, kun näihin perusasioihin on löytänyt toimivat vastaukset.

5/2026